Eilen käytiin tekaisemassa koirille verijäljet. Jaavalle tehtiin kaksi suoraa n. 50 - 60 metrin jälkeä ja Myrtille yksi noin 150 m suora jälki. Jäljet ehtivät vanheta noin 20 h.

Jaava ajoi ensin toisen jälkensä ja toisen Myrtin ja Leimun jälkeen. Jaava löysi jäljen alun hyvin, mutta ei taaskaan lähtenyt seuraamaan sitä.. Seisoskeltiin paikallaan ja lopulta vähän liikuin, jotta sain Jaavaa liikkeelle. Vähän se nuuhki jälkeä, mutta jäi taas kuuntelemaan ja katselemaan ympärilleen. Sitä ei kiinnostanut seurata hajua yhtään.. Jotenkin se sitten kuitenkin lähti seuraamaan hajua ->kehuin. Välillä se oli ihan kuutamolla, mutta paikoitellen meni jälkeä. Silloin kun se oli kuutamolla, niin pysähdyin ja kun jäljesti, niin kehuin.

Myrtti löysi oman jälkensä mallikkaasti ja jäljesti aluksi todella hyvin. Kuitenkin vauhdin kiihtyessä alkoi nenä nousemaan ja jouduin pysähtymään. Silloin kun Myrtti alkaa ottamaan ilmasta vainua, niin se alkaa harhailemaan. Jarruttelin vähän sen menoa, niin sitten nenä painui hyvin maahan ja jälki eteni hyvin.

Jaava siis ajoi viimeisenä toisen jälkensä. Taas alku löytyi hyvin ja sen Jaava vielä merkkasi. Lähti sitten seuraamaan hajua, mutta vähän ajatus harhaili. Loppuakohti nenä pysyi koko ajan paremmin ja paremmin maassa ja vikat 20 metriä se meni todella hyvin! Eli ehkä ei menetetä vielä Jaavan kanssa ihan kokonaan toivoa..

Niin ja sen olen unohtanut noista Jaavan hakuiluista mainita, että molemmissa treeneissä se on merkannut löydettyään ekan maalimiehen.. Saa nähdä, että jääkö toi merkkailu päälle vai ei..