Vihdoinkin jotain päivitettävää treenien osalta. Lauantaina maneesilla tokova pystykorvakokoonpanolla. Jaava aloitti mummohommillaan eli tunnaria. Aikas hyvälle alkaa vaikuttamaan, ehkä kohta uskaltaa jo laittaa oman jo ihan väärien lähelle. Sairaslomalaisten hommat loppuikin heti alkuun. Jaavan jälkeen oli Myrtin vuoro. Myrtti aloitti suoralla luoksetulolla Lauran käskytellessä. Hyvä! Ruutua, kokeiltiin tyhjää alkuun. Ei onnistunut. Tämän jälkeen vähän avuilla, yksi tyhjä ja loppuun palkalla niin ettei nähnyt sen laittoa. Viimeisessä olikin vähän epävarma, mutta meni kuitenkin löysällä laukalla loppuun asti. Kiva :) Sitten näytettiin missä vaiheessa meidän nouto on ja ei se ehkä niin toivottomassa kunnossa olekaan. Noudon luoksetulon vauhdista vapautus iltaruoalle. Viimeisenä vuoroon pääsi Mette, joka kyllä yritti karata jokaisessa välissä autosta.. Mette testaili pitkästä aikaa putkea, leikittiin (Mette oli kyllä sitä mieltä, että jos vaikka namia...), maahanmenoja ja seuraamista. Karmiva ääni kyllä tuolla pennulla on, ei varmaan millään pystykorvallakaan ole yhtä kimeä...

Kotona olen Metelle naksutellut pari kertaa itsensä ympäri pyörähtämistä, ollaan siinä vaiheessa että se kääntyy jo lähes puoli kierrosta. Metukasta on myös kehkeytynyt täysipäiväinen sylikoira, sohvalla aina joku tunkee syliin nukkumaan tai jos menee lattialle, mahtuu aina pieni musta taittokorva jotenkin syliin. Mainio otus, jonka touhuja katsellessa ei voi olla huonolla tuulella :) Jaava on nyt liikkunut mun mielestä huonommin kuin viime viikolla :( Eilen iltalenkillä se pitkästä aikaa kevensi toista etujalkaansakin. *painokelvotonta tekstiä* Myrtti on aikuistunut hurjasti pentujen jälkeen. Ennen se juoksi suunnilleen aina ulkona ollessaan, nykyään laahustelee ja ravailee lähettyvillä. Muutenkin tuntuu, että Myrtti on vihdoinkin saanut aivot, ne taisi vaan tulla vähän viiveellä!